top of page
Writer's pictureMiika Kostamo

Minun joogapolkuni: Miika

Minun joogapolkuni blogisarja avaa Joogantain asiakkaiden kokemuksia joogan parissa.




Jooga arkea tasapainottamassa - kokemuksia ensimmäisestä puolesta vuodesta joogan parissa


Koronakevään istumatyö sai aloittamaan aktiivisemman joogamisen


Koko kevään 2020 kotitoimistolla istuttuani alkoivat lonkkien seutu ja alaselkä oireilla siihen malliin, että päätin vihdoin kokeilla joogaa ihan kunnolla. Osasyynä tähän oli se, ettei pelkkä salitreeni enää riittänyt pitämään lihaksia kunnossa. Tuntien istuminen päivittäin sähköpostin ääressä ja erilaisissa Teams-palavereissa alkoi herätellä myös vanhaa iskiasvaivaa henkiin.


Joogaa olin muutaman kerran kokeilut aiemminkin osana erilaisia työpaikan tykypäiväohjelmia ja salilla järjestetyillä ryhmätunneilla, mutta ne eivät vielä aiemmin olleet johtaneet aktiivisemmin joogan harrastamiseen.


Ehkä syynä joogan aloittamattomuuteen aiemmin ovat olleet myös omat mielikuvat siitä, minkälaiset henkilöt joogaa harjoittavat.


Sata kiloa painavana lähes 40-vuotiaana ja useita kertoja viikossa salilla käyvänä miehenä en ehkä nähnyt itseäni joogaajana. Oma mielikuvani lajista oli muodostunut pitkälti instagramin kautta, missä nuoret joogit vääntävät itsensä, mitä ihmeellisempiin solmuihin, joihin en edes oman kehonrakenteeni vuoksi voisi vääntyä.


Villasukka- ja rautakankijoogan kautta joogan pariin


Osallistuin ensimmäiselle #joogantai joogatunnilleni viime keväänä. Tunti oli villasukkajoogaa, mikä perustui yin-joogaan, jossa asanoissa, eli jooga-asennoissa pysytään useita minuutteja, ja näin olleen venytykset kohdistuvat myös lihaksien lisäksi kehon muihin, syvempiin, kudoksiin.


Jo 1,5 tunnin joogan jälkeen huomasin, että osa erityisesti lonkan alueen jumeista aukesi eikä selkä ollut läheskään niin kipeä kuin, mitä se oli tunnille mennessä ollut.


Kokemus oli sen verran mukava, että päätin tämän jälkeen kokeilla myös rautakankijoogaa, mikä ehkä kuvasti enemmän myös omaa taipumistani joogaa aloittaessani puolivuotta sitten.

Hyvä, jos pystyin istumaan selkä suorassa lattialla.


Rautakankijooga, näin jälkeenpäin arvioituna, oli matalankynnyksen joogaa, missä ei pyritä menemään mihinkään ihmeellisiin instagram-poseerauksiin vaan keskitytään kevyesti venyttämään niitä lihasryhmiä ja kudoksia, jotka yleisimmin ovat ihmisillä jumissa.


Tunnin jälkeen huomasin, että erityisesti edellisenä päivänä salilla jumiin saadut lihakset tuntuivat auenneen ja lihaksissa tuntui rasituskivun sijaan eräänlainen kihelmöinti sekä lämpö, jotka ilmeisesti johtuvat siitä, että jooga pistää kehossa olevan nesteet kiertämään tehokkaasti.


Tämän kerran jälkeen päätin kokeilla lajia aktiivisemminkin ja lajin aloittamista helpotti se, että Joogantain tunneille pääsi myös aamulla ennen työpäivän aloittamista.



Melkein sata tuntia joogaa takana


Viime viikolla tuli täyteen 92. joogatunti ja nyt alkaa myös näkyä selkeämmin se kehittyminen, mitä joogan parissa on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut.


Siitä huolimatta, että kävin vuoden 2020 aikana myös toista sataa kertaa punttisalilla, ei ole yksikään paikka kehossa enää mennyt aiempaan tapaan kipeästi jumiin tai revähtänyt isompia painoja nostellessa.


Parin tunnin intensiivisen saliharjoittelun jälkeen lihaksissa kyllä tuntuu rasitusta, mutta en viimeiseen 3 kuukauteen huomannut lihasten varsinaista kipeytymistä. Samoin poissa on vielä kesällä ajoittain oireillut iskiaskipu sekä ne pienemmät silloin tällöin salilla itsestään ilmaisseet rannekivut ja olkapäiden jumitukset.


Lihasten, jänteiden ja nivelten venyttäminen joogatunneilla on selkeästi vähentänyt myös niiden rasittumista voimaharjoittelussa, kun nivelten liikeradat ovat avautuneet laajemmiksi. Samaan aikaan oman kehon lihakset ja jänteet sekä syvemmät kudokset ovat alkaneet venyä asentoihin, mihin en ole päässyt sitten teinivuosien.


Esimerkiksi liskoasanassa (utthan pristhana) saan nykyisin molemmilla puolilla kyynärpäät maahan jopa ilman lämmittelyä. Toiselta puolelta pääsen jopa maahan makaamaan tässä asennossa pienellä lihasten lämmittelyllä.

Puolivuotta sitten samassa asennossa jäi keho sen verran ylös, että jouduin käyttämään blokkeja käsien alla ja pitämään kädet suorana, jotta edes pystyin asennossa olemaan.


Hengitykseen keskittyminen joogatunneilla on lisännyt myös punttisalilla harjoittelun tehoa


Asia, johon en juuri aiemmin ollut kiinnittänyt huomiota, mutta joka kumminkin vaikuttaa voimaharjoittelun tehoon, on hengittäminen.


Ennen joogan aloittamista saatoin tehdä erityisesti maksipainoilla toistoja salilla siten, että lopetin hengittämisen sarjan lopussa, mikä kyllä sai ponnistamaan enemmän, mutta samalla myös itseasiassa heikensi maksimisuoritusta, koska kehoon ei enää sarjan lopussa virrannut uutta happea. Rupesin kiinnittämään huomiota asiaan salilla noin pari kuukautta joogan aloittamisen jälkeen.


Joogatunneilla liikkeet ja kehon suoristaminen sekä venytyksen syventäminen rytmitetään hengitykseen. Täydet keuhkot tavallaan jäykistävät kehoa ja vastaavasti keuhkojen tyhjentäminen antaa tilaa viedä taivutuksia pidemmälle.


Samalla tavalla painoja nostettaessa täydet keuhkot tukevat liikettä. Keuhkojen tyhjentämisen ajoittaminen liikkeen palautuvaan osaan taas mahdollistaa tehokkaan sisään hengityksen, jolloin hapensaanti paranee myös pidempien toistojen aikana.


Sinällään yksinkertainen asia, mutta maksimipainoilla toistoja tehdessä saattaa se jäädä huomioimatta, kun mielessä on käsipainojen pitäminen oman pään yläpuolella tai sen viimeisen toiston rutistaminen reilulla 400 kilolla jalkaprässissä.


Ainakin omalla kohdalla joogan kautta saatu "lihasmuisti" hengityksen rytmittämiseen on auttanut myös salilla treenaamiseen. Syvemmillä hengityksillä ennen sarjoja saa laskettua pulssia, mikä helpottaa sarjan loppuun viemistä anaerobisen sykkeen alueella, ja rytmittämällä toistojen aikana hengitykset nostoihin saa täysistä keuhkoista hyvän tuen nostolle ja vastaavasti keuhkojen täyttäminen vasta liikettä palauttaessa takaa riittävän hapen pääsemisen elimistöön koko sarjan ajan.


Joogaan myös jatkossa


Kokonaisuutena kokemukset ensimmäisen aktiivisemmasta puolesta vuodesta joogan parissa ovat olleet sen verran positiivisia, että tulen varmasti jatkamaan harrastusta myös jatkossa.


Omalla kohdallani jooga on tarjonnut vastapainoa, niin työpöydän ääressä istumiselle kuin punttisalilla treenaamiselle. Samalla on kadonnut erillinen tarve venyttelylle, kun esimerkiksi ennen työpäivää tehty 50 minuutin aamujooga tasapainottaa edellisen illan salitreeniin ja viikonlopussa oleva pidempi yin-joogatunti rentouttaa koko kehon ennen uuden viikon alkua.



Suosittelen kokeilemaan ja testaamaan, miten jooga omaan kehoosi vaikuttaa, vaikka sieltä rautakankijoogasta aloittamalla.


Namaste 🙏🏻

Miika


 
420 katselukertaa0 kommenttia

留言


bottom of page