top of page
Writer's pictureUlla

Omasta ohjausfilosofiastani

Jo ohjaajakoulutuksessa näkyi ensimmäisestä ohjauskerrasta selkeästi oma

tyylini, joka poikkesi viideltä eri mantereelta koostuvasta kahdenkymmenen hengen osallistujajoukosta hyvin ”nordic style” joogana. Final practicumini, koulutuksen näyttökokeena pidetyn joogatuntini, nimesinkin teemalla ”less talking - more doing”.


Itse koen, että joogaohjaaja on ennen kaikkea ohjaaja, karsastan viimeiseen asti titteliä joogaopettaja. En ole opettaja, olen ohjaaja, joka ohjaa ja kannustaa tunnilla olijoita opettamaan itse itseään pysähtymään, hengittämään, kuuntelemaan kehoaan ja mieltään, kulkemaan omaa joogapolkuaan. Moni meistä on hektisessä arjessaan unohtanut kokonaan, miten hengitetään syvään ja rauhallisesti, saati kuunnellaan omaa kehoa ja sen hienovaraisia viestejä rauhassa. Joogan tarkoitus on saattaa meidät tasapainoon, niin fyysisesti kuin henkisesti.


Jooga on ensisijaisesti ollut alun alkujaan meditaatioharjoitus (yogas cittavritti nirodhah - jooga on mielenliikkeiden lakkaamista*), joka on muuttunut fyysisemmäksi vasta aikojen saatossa. Haluan fyysisen harjoituksen lisäksi antaa tilaa jokaisen omalle meditaatiolle, tilaa hengittää ja kuunnella kehoa ilman turhaa ulkopuolista hälinää.


Kun joogassa otamme hengityksen ja kehon mukaan harjoitukseen, on meditoiminenkin (huomion pitäminen hengityksessä ja kehon tuntemuksissa) huomattavasti helpompaa kuin istua paikallaan ja ajatella ”ei mitään”, kokeile vaikka :) Meditaation hyödyt vaihtelevat henkilöstä toiseen ja niitä on tutkittu viime vuosikymmeninä paljon. Meditaation on huomattu mm. vähentävän stressiä, parantava psyykkistä hyvinvointia, keskittymistä, muistia ja unenlaatua sekä helpottavan riippuvuuksia.


Kun pidät ajatuksesi joogatunnilla hengityksessä ja kehon tuntemuksissa, meditoit siinä samalla kun mm. vahvistat kehoasi ja vastustuskykyäsi, lisäät kehon liikkuvuutta, parannat hapenottokykyäsi ja rauhoitat mieltäsi. Hengitys rytmittää harjoitusta ja toimii myös ikään kuin siltana mielen ja kehon välillä. Kun keho rauhoittuu rauhallisella tietoisella hengitysrytmillä myös mieli rauhoittuu.


Välillä tiettyyn tahtiin hengittäminen voi tunnin aikana tuntua liian hankalalta, jos asanassa pysymien vie kaiken huomion ja nostaa mahdollisesti vielä sykettäkin. Ole armollinen itsellesi. Pääasia on, että hengität, ja palaat hyvään rauhalliseen ulos- ja sisäänhengitysrytmiin sitten, kun se taas luonnistuu.


Jos kuitenkin koet, että em. hengittely ja meditointi ei ole oma juttusi, voit vapaasti pitää joogaa vain fyysisenä suorituksena ja saada siitä huomattavat hyödyt niinkin :)


Jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö ja se onkin meidän jokaisen oma

supervoima :) En itsekään ole mikään instagramjoogin perikuva pitkine raajoineen

vääntymässä mitä ihmeellisimpiin solmuihin. vaan. Pikemminkin persjalkainen savolais-kymenlaaksolainen hukkapätkä, joka itsekin horjuu tasapainoasanoissa ja miettii toisinaan pinkkejä elefantteja ja yksisarvisia, kun pitäisi keskittyä hengitykseen ja kehoon.


Siinä missä jokaisen meidän keho on erilainen, eri mittasuhteineen ja eri rajoituksineen, on myös jokaisen asanat erinäköisiä. On siis ihan samantekevää mitä viereisillä matoilla tapahtuu.


Kehotan kiinnittämään joogassa huomiota vaan siihen, mitä omalla taikamatollasi juuri sinä hetkenä tapahtuu. Miltä hengitys tuntuu kehossa, tunnetko jossain kireyttä, jännitystä, venytyksen tuntemuksia? Joogassa kannattaa aina tilausuuden tullen sulkea silmät helpottamaan keskittymistä omaan tekemiseen.


Älä ikinä ajattelet, että olisit jostain syystä huono joogi/joogini, jos et mielestäsi taivu tai veny tarpeeksi tai pääse johonkin tiettyyn asanaan, mihin kaikki muut näyttäisivät menevän täysin vaivatta.


Jokaisen keho on erilainen ja jokaisella on omat fyysiset rajoitteet. Voi olla, että jokin asana ei vaan juuri sinun keholtasi luonnistu ja jokin toinen tuntuu taas "ihan piece of nakilta". Vaikka kuinka venyttelisit kireydet pois voi olla, että luustosi on sen mallinen, että se sanoo stop, jonka jälkeen, mikäli jatkat väkisin kuuntelematta kehoasi, saatat rikkoa jotain vaikkapa polvessa tai lonkassa. Mikään asana ei ole sen arvoista.


Jokainen hyötyy asanoista parhaiten omaa kehoa kuunnellen ja sitä sopivasti rasittaen, sekä mikä tärkeintä, välillä myös lepuuttaen ja antaen kehon rauhassa palautua ennen uutta rasitusta.


Onhan se toki hienoa, jos saat seisten eteentaivutuksessa taivutettua itsesi niin pitkälle, että pystyt pussaamaan omaa takapuoltasi, mutta ei siitä fyysisesti sen enempää hyötyä ole kuin siitä, että teet eteentaivutuksen oman kehon rajoja kunnioittaen.


Muista aina, että jos tunnin aikana tuntuu, että nyt ei ole kaikki hyvin, korjaa heti asentoasi niin, ettet tunne kipua, pistelyä, huimausta tms. Jos et pysty hymyilemään, on hyvä merkki siitä, että olet vienyt kehoasi liian pitkälle, peruuta.


Salillani ei ole peilejä, syystä. Ei ole mitään väliä miltä näytät, olet juuri täydellinen sellaisena, kuin olet ja asanasi ovat hyviä sellaisinaan, kun ne siinä hetkessä ovat. Linjaat kehosi ohjaajalta saamasi ohjeiden mukaan, sen mukaan, mitä kehosi sinulle kertoo tänään, mikä on riittävä määrä venytystä tai kiertoa missäkin asanassa. Muista, että joogassa ei tunneta sanontaa no pain, no gain!


Kukaan muu kuin sinä itse ei tiedä mikä asento vaikkapa omalle lonkalle, jalkaterälle tai niskalle on jossain asanassa paras mahdollinen. Kuulostele mitä tunnet, venytystä vai kipua, säädä asentoa niin, että et tunne kipua. Entä mitä tunsit tunnin jälkeen tai seuraavana päivänä?


Jos jokin paikka tuntui pahalta, mieti mistä se voi johtua. Keksitkö, mitä ehkä teit? Mistä kipu saattaisi johtua? Jos niin, tee ko. asana seuraavalla kerralla kevyemmin ja tarkemmin kehoa kuunnellen.

Ajatuksia voi toisinaan olla todella vaikea pitää kasassa. Älä kuitenkaan ole liian ankara itsellesi, vaan aina, kun saat itsesi kiinni siitä, että ajatus lähtee harhailemaan ja oravanpyörä päässä rullaamaan, niin palauttelet vaan ajatukset lempeästi takaisin kehoon ja hengitykseen.


Huomion pitämiseksi hallussa voit, vaikka laskea hengityksiä tai kuvitella pienen energiapallon, joka sisäänhengityksellä kulkee pitkin selkärankaa alas häntäluun päähän asti ja uloshengityksellä nousee takaisin ylös pitkin selkärankaa.


Toisinaan niin huomion pitäminen hengityksessä kuin asanatkin tuntua ihan erilaisilta kuin toisina päivänä, joskus paikat on enemmän jumissa ja pää enemmän kierroksilla kuin toisina päivinä. Unohda kaikki odotukset itseäsi ja tulevaa harjoitusta kohtaa aina, kun astut matollesi.


Jokainen harjoitus oma uniikki kokemus juuri siinä hetkessä. Joskus on huonompia päiviä, kun tuntuu, että mikään ei onnistu ja odotat vaan savasanaan (lepoasanaan) pääsyä ja toisina päivinä et haluaisi joogatunnin loppuvan koskaan.


Tärkeintä on että pysyt polulla, vaikka se välillä olisikin umpihangessa ylämäkeen tarpomista. Välillä on myös hyvä pysähtyä ja katsoa taakse, kuinka pitkä matka polkua on jo takana, mistä kaikesta onkaan jo selvinnyt ja miten huikea matka ja henkilökohtainen kehittyminen kaikkiaan on jo takana. Kun pysyt joogapolullasi kehosi ja mielesi kiittää sinua myöhemmin, jos kuitenkin eksyt polulta, muista että se ei katoa, vaan ottaa sinut avosylin ja arvostelematta koska vain takaisin.


Muistathan kysyä heti, kun jokin askarruttaa, tyhmiä kysymyksiä ei joogasalilla ole, pienikin asia voi mullistaa harjoitteluasi. Kaikkeen ei luonnollisesti joogaohjaaja, olematta lääkäri, fysioterapeutti, kiropraktikko, psykologi tms. osaa vastata, mutta moneen kysymykseen saadaan varmasti vastaus, jos ei siinä heti paikalla, niin selvittelemällä ja kysymällä viisaammilta.


Kaikkia asanoita voi tehdä kevyemmin ja/tai varioida sinun kehollesi sopivammaksi, jotta voisit nauttia joogasta entistä enemmän. Olen tunnin jälkeen käytettävissä, mikäli haluat, että katson jonkin asanan linjausta kanssasi tarkemmin tai vaan jutella.


Joskus voi jossakin ihan yksinkertaisessakin asanassa tuntua pahalta, voi olla, että jokin hermo tai verisuoni on vain jäänyt pinteeseen, milloin mistäkin syystä ja tilanne voi olla korjattavissa, vaikka käsien asentoa vaihtamalla. Mutta en osaa kertoa sitä sinulle, mikäli et kysy. Muista myös, että yleensä asanoita voi myös viedä pidemmälle, mikäli haluat enemmän haastetta.


Haasteet voivat fyysisten lisäksi olla myös henkisiä, mielestä voi yllättäen pulpahdella esiin jo unohtuneita asioita tai tunteita. Joogassa ajatellaan, että tietyt tunteet "asuvat" tietyssä kohdin kehoa. Niinpä esim. lonkkia vahvasti avaavat asanat voivat aiheuttaa huomattavankin kiukunpuuskan tai alaselkään kohdistuvat asanat nostaa kyyneleet silmiin. Älä säikähdä, yleensä nämä tuntemukset ovat nopeasti ohi meneviä, mutta ne on kuitenkin hyvä huomioida ja tiedostaa omalla polullaan kohti parempaa itsetuntemusta ja tasapainoisempaa mieltä.

Asanoiden varioiminen ei ole missään nimessä huonon joogin/jooginin merkki, vaan täysin päinvastoin kertoo siitä, että osaat kuunnella ja kunnioitat kehoasi. Se, kun sattuu olemaan ainoa kappale tuota kallisarvoista ja upeaa majaa, jossa tämän elämäsi vietät. Muista siis kohdella kehoasi kuin temppeliä ja huolehtia siitä hartaasti.


Olet sitä mitä kehoosi ja mieleesi laitat ja miten niitä hoidat, miten ruokit niitä, fyysisesti ja henkisesti, miten ajattelet, minkälaisten ihmisten kanssa aikasi vietät, mitä tv:stä katselet, mitä musiikkia kuuntelet, mitä internetin ihmeellisesti maailman katselet/kuuntelet, mitä kirjoja luet, missä ja minkälaisissa energioissa vietät aikaasi jne.


Joogan ei tarvitse rajoittua vain joogasalille. Jatka itsesi kuuntelua ja itsestäsi huolehtimista, myös kun asut salilta ulos, se on tärkeintä mitä voit itsellesi ja läheisillesi tehdä. Lentokoneessakin laitettaan happinaamarit ensin itselle ja sen jälkeen muille.




Namaste,

Ulla


*)Patanjalin joogasutrat, jae II, Joogasutra – Wikipedia

 
268 katselukertaa0 kommenttia

Comments


bottom of page