Nykyään jooga tarkoittaa monelle fyysistä asanaharjoitusta, joka sisältää useita erilaisia asentoja, joilla pyritään vaikuttamaan kehoon ja mieleen, lisäämällä mm. keho liikkuvuutta, lihaskuntoa, venyvyyttä, tasapaino jne. sekä rauhoittamalla mieltä ja parasympaattista hermostoa, laskemaan sykettä, vähentämään stressiä jne.
Ko. asanaharjoitus on kuitenkin vain pieni osa joogaa. Ja lähtiessäsi tutustumaan joogaan tarkemmin, törmäät nopeasti sellaiseen kuin käsitteeseen Patanjalin ”eight limbs of yoga”, joogan kahdeksan haaraa/askelta, jotka ovat:
1. Yamat (5 kpl)
Yamat ovat yleismaailmallisia moraalisia ohjeita koskien yksilön suhdetta yhteiskuntaa. Näiden ohjeiden tarkoitus on ohjata ihmistä kohti sisäistä levollisuutta.
· Ahimsa,
väkivallattomuus, ystävällisyys, ajattelevaisuus muita eläviä olentoja ja asioita kohtaan. Älä aiheuta kärsimystä tai kipua millekään elävälle olennolle, ihmisille, eläimille, kasveille. Esim. kasvisruokavaliossa pidättäytyminen on osa ahimsaa.
Järjen käyttö on toki sallittua, jos joku hyökkää kimppuusi saatat joutua puolustautumaan fyysisesti tai joudut puolustamaan jotakuta toista, mutta tässäkin pitää muistaa kohtuus ja väkivaltaa käyttää vain sen verran, että tilanne saadaan hallintaan.
Tarkoitus on hallitta myös omaa mieltä ja puhdistaa se vihamielisistä ajatuksista, jotta ajatukset eivät konkretisoituisi teoiksi.
Ahimsaa voi kuulua esim. se miten puhut itsellesi tai kuinka kunnioitat kehoasi, että puske kohti kipua joogatunnilla asanaharjoitusta tehdessäsi.
· Satya,
totuudenmukaisuus (etenkin puheessa) harkitusti, miten totuuden esiin tuominen vaikuttaa muihin, mikäli totuus voi satuttaa muita on parempi olla hiljaa, ettet toimi ristiriidassa edellisen yaman kanssa, vaan vilpittömästi ilman omaa etua tai toisen vahingoittamista ajatellen.
Harjoittele rehellistä, totuudenmukaista (ei vain oman totuutesi mukaista), hyödyllistä ja ystävällistä tapaa puhua, aina ei tarvitse laulaa kaikkea ulos mitä päähän pälkähtää. Jos ei ”non violent speak”, väkivallaton puhuminen onnistu, voi joskus olla parempi vain olla hiljaa.
Satya liittyy myös siihen miten toimiemme pitäisi olla linjassa arvojemme kanssa, elä totuudessa, arvomaailmassa, jota annat muiden ymmärtää toteuttavasi.
· Asteya,
älä varasta, et tarvitse mitään ollaksesi kokonainen, pyri pääsemään irti turhista tarpeista, jolloin pääset eroon riippuvuuden kahleista.
Jonkin konkreettisen lisäksi myös esim. plagiointi, ajan tai ideoiden toiselta omiminen on varastamista. Ole ajoissa (esim. joogatunnilla, jottet varasta muiden harjoitusaikaa tunnin alusta) ja anna kunnia hyvistä ideoista ja tarinoita niille, joille ne kuuluvat. Onnellisen elämän avaimet ovat toisten auttamisessa ja toisille omasta jakamisessa.
Muista myös, että luonnonvarojen tuhlaaminen esim. turhan isolla autolla tai turhan tavaran ostaminen on luonnonvarojen tuhlaamisen kannalta varastamista meiltä kaikilta sekä tulevilta sukupolvilta.
· Brahmacharya, tulkitaan usein seksistä pidättäytymiseksi, mutta kattaa pidättäytyneisyyden ylipäätään kaikista tarpeettomasta haluista (kuten nautintoaineet tai tarpeettomat tottumukset), riippuvuuksista luopumista ja halujen kontrolloimista, niin ettei ole niiden vietävänä.
Ideana on, että kaikki energia, mieluumin kuin käytetään se niiden asioiden perässä juoksemiseen, jotka aiheuttavat hetkellisen tyydytyksen tunteen, on se sitten shoppailua, päihteidenkäyttöä tai vaikka somessa mäyhäämistä. muutetaan henkiseen kasvuun käytettäväksi energiaksi.
Brahma=jumala ja charya=pitäytyminen, joten tämän voi tulkita suoraan tarkoittavan myös jumalassa pitäytymiseksi. huom! Jumala ei tässä yhteydessä tarkoita suoranaisesti mitään jumalhahmoa, vaan sitä, jotain ihmisen ymmärryskyvyn yläpuolella olevaa korkeampaa voimaa, sitä, että uskot olevasi osa jotain isompaa kokonaisuutta ja olet sitoutunut kehittämään itseäsi elämän mittaisella matkallasi, ilman haitallisia ja kehitystä jarruttavia riippuvuuksia.
· Aparigraha, ahneudesta pidättäytyminen, elämistä ilman pakkomielteitä omistaa jotakin mukavuuksia, omaisuutta, statusta, hyvinvointia tai tavaran hamstraamista.
Elämän tarkoitus ei ole haalia ympärilleen konkreettisia asioita tai statussymboleita vaan voit nauttia elämän mukavuudesta ilman riippuvuuksia ja turhia sitoutumisia omaisuuteen. Elä yksinkertaisesti, ei tarvitse kuitenkaan elää kuin vaeltava munkki, mutta hanki vain mitä todella tarvitset.
2. Niyamat (5 kpl)
Niyamat ohjeita liittyen yksilön suhteeseen itsensä kanssa ja vuorovaikutuksesta itsensä kanssa
· Shaucha, mielen ja kehon puhtaus tarkoittaa luonnollisesti omaa henkilökohtaista hygieniaa, mutta myös kehon puhtaana pitämistä joogan,, jonka tarkoitus on avata kehossamme olevia tukoksia, avulla. Shaucha tarkoittaa myös ajatuksien puhtaana pitämistä ja toisten huomioimista sekä elinympäristömme puhtaana pitoa ja siitä huolehtimista.
· Santosha, asioiden hyväksyntä sellaisina kuin ne ovat. Ole tyytyväinen siihen, mitä sinulla on niin fyysisesti, henkisesti kuin aineellisesti. Yleensä tahdomme aina jotain lisää, kuka mitäkin ja mitä enemmän meillä on sitä enemmän haluamme ja turhautumisen kierre on valmis.
Kun olet tyytyväinen siihen mitä sinulla on ja hyväksyt vallitsevan tilanteen (loppujen lopuksi pärjäämme kuitenkin aika vähällä) vapautat energiaa nähdäksesi ja ymmärtääksesi vallitsevia tilanteita paremmin ja kehittyäksesi polullasi.
Tyytyväisimpiä elämään ovat yleensä ne jotka elävät juuri siinä vallitsevassa hetkessä, pienet lapset heittäytyessään jokaiseen ihanaan ja uuteen hetkeen täysillä ilman ennakkoluuloja ja odotuksia ovat vallan loistavia esimerkkejä tästä.
· Tapas, itsekurin voisi tässä yhteydessä ajatella tarkoittavan sitä, että kestät ne kaikki kaikki haasteet (asenteella, että kukin saa juuri sen verran kuin jaksaa kantaa, ei yhtään enempää), joita tiellesi osuu ja opit niistä sen sijaan, että luovuttaisit. On hyvä muistaa itsekuri myös esim. liikasyönnin tai -juomisen, sekä muiden riippuvuuksien kanssa, mutta toisaalta muistaa myös armollisuus itseä kohtaan, jottei itsekuri lähde lapasesta.
Tapas voi tarkoittaa myös esim. itsensä hillintää riitatilanteissa, jonkun karjuessa sinulle naama punaisena hillitset itsesi ja pysyt rauhallisena, tietäen, että asia on parempi käsitellä kun pöly on laskeutunut. Tapas opettaa meille itsehillintää ja -hallintaa sekä uusia, parempia tapoja käsitellä asioita.
· Svadhyaya, vedojen ja muiden pyhien tekstien opiskelu sekä itsetutkiskelu, ”itsensä opiskelu”, kysymysten kuten kuka olen? mikä minussa on ydin, muuttumaton minä? ja mikä on ulkopuolelta opittua? mitkä asiat vaikuttavat käyttäytymiseeni? pohdiskelu, analysointi yhä uudestaan juurisyiden löytämiseksi, jotta askel askeleelta pääsisit lähemmäksi selkeämpää ja kirkkaampaa kuvaa itseäsi, siitä kuka SINÄ todella olet ja miksi.
· Ishvarapranidhana, oman itsensä jumalyhteyden (mitä se sitten kellekin merkitsee) pohdiskelu. Huomaaminen missä menee oman ymmärryksen ja vaikutusmahdollisuuksien raja ja niiden hyväksyminen. Ei ole väliä mitä uskot oman ymmärryskykysi ulkopuolella olevan vaan sillä, että antaudut täysin ja päästät irti ja luotat ja uskot johonkin itseäsi korkeampaan voimaan oman käsityskyvyn ulkopuolella.
3. Āsana
Asaanaharjoitus, palataan asanoihin tarkemmin seuraavissa postauksissa.*
4. Prānāyāma
Elämä alkaa sisäänhengityksellä ja loppuu uloshengitykseen. Prana tarkoittaa ”elämänvoimaa”, energiaa joka virtaa kaikessa olevassa. Ayama tarkoittaa laajenevaa. Pranayman opettaa rauhoittumaan ja keskittämään huomion olennaiseen. Kun hengitys rauhoittuu, hidastuu, syvenee ja tasapainottuu, myös elämä on tasapianoisempaa ja rauhallisempaa ja löydämme yhteyden pranaan, joka pitää meidät elämässä.
Pranaymasta löydät lisää sitä koskevasta blogeista HENGITYKSESTÄ JA PRANAYAMASTA OSA 1/3 ,HENGITYKSESTÄ JA PRANAYAMASTA OSA 2/3 ~ ja HENGITYKSESTÄ JA PRANAYAMASTA OSA 3/3
5. Pratyāhāra
Siinä missä asanat opettavat kehon hallintaa, pranayma hengityksen hallintaa, pratyahara tarkoittaa aistien hallintaa, huomion kääntämistä ulkopuolisista aistiärsykkeistä sisäänpäin, niin että ulkopuoliset asiat eivät vaikuta itseen ja huomio kääntyy ulkoisista asioista sisäisiin.
Koita siis päästä ainakin välillä hiljaiseen paikkaan, pois kaikesta hälystä ja metelistä ja antaa aivojen levätä ilman lukemattomia keinotekoisia, etenkin näkö- ja kuuloaistiärsykkeitä.
Tänä päivänä jatkuva aistiärsykkeiden vyöry on valtava ja joskus voi tuntua jopa pelottavalta vetäytyä tuosta tutusta ärsyke maailmasta omaan sisäiseen maailmaan kohtaamaan itsensä.
Moni suorittaa elämäänsä jopa peläten pysähtymistä, ikään kuin juosten karkuun menneisyyden haamuja tai muita epämiellyttäviä, omaan itseen liittyviä ajatuksia.
Kuulostaako tutulta? Olisiko aika hypätä oravanpyörästä ja katsoa itseä suoraan syvälle sieluun myöntäen, että nyt on pysähdyttävä ja annettava itselle aikaa, kohdattava möröt ja voitettava ne, jotta elämänlaatu paranee ja pääset kukoistamaan omana itsenäsi.
Kolme viimeistä askelmaa liittyvät meditaatioon ja ovat sen eri tasoja:
6. Dhāraṇā
Mielen hallinta, keskittyminen. Huomion kiinnitetään yhteen asiaan/aiheeseen/tekemiseen, kysymykseen/mantraan keskeytyksettä, ilman että ajatus harhailee mihinkään muuhun.
Joogatunnilla harjoitat dharanaa kun pidät ajatuksesi hengityksessä ja kehontuntemuksissa, siinä miltä asana tuntuu kehossa.
7. Dhyāna
Mietiskely, dharanassa on meditoija ja kohde dhyanassa ne sulautuvat yhteen ja syntyy intuitiivinen vuorovaikutus.
Meditoivan mieli on sulautunut yhteen meditaation kohteen kanssa ilmaan mitään ennakko-oletuksia kohdetta kohtaan, ilman mitään uskonasioita, tunteita, vanhoja ajattelukaavoja, vaan meditoija tuntee kohteen intuitiivisesti juuri sellaisena kuin se on sen enempää pohtimatta, arvostelematta, tahtomatta muuttaa tai muutenkaan puuttumatta kohteeseen tai sen ominaisuuksiin mitenkään.
8. Samādhi
Hiljentyminen, samadhi tarkoittaa yhdistymistä, yhteen tuloa, se on meditaation taso, jolla mieli sulautuu yhteen universaalin tietoisuuden kanssa ja oma identiteetti on hävinnyt.
Samadhia on mahdollista ”pitää päällä” elämässä, jossa ongelmia tulee ja menee kuten ennenkin, mutta ne eivät enää vaikuta samadhin saavuttaneeseen samoin kuin meihin tavallisiin tallaajiin, vaan he elävät jatkuvassa hyvän olon tunteessa, yhteydessä johonkin oman käsityskykymme ulkopuolella olevaan.
*Seuraava blogikirjoitus aloittaa joka viikkoisen postaussarjan, jossa käsitellään asanoita, niiden linjauksia ja hyötyjä tarkemmin yksi tai pari tosiinsa liittyvää asanaa kerralla.
#patanjali #aamujooga #etäjooga #joogantai #jooga #hathajooga #livestream #kehonhuolto #jokapäiväjoogantai #hathajooga #yinjooga #flowjooga #villasukkajooga #rautakankijooga #toimistojooga #nummela #vihti #asusiellämissäelät #mielenhuolto #hyvinvonti #joogakuuluukaikille #yksityisohjaus #tilaustunnit #työpaikkajoogaa